Lumihevonen

Esikoisemme rakensi lumesta söpön hepan.

Tai oikeastaan sen pään.

Hän nimesi sen Muumiksi.

Valon pilkahduksia

Tänä aamuna oli ihana herätä, kun oli jo niin valoisaa!

Valo vaikuttaa piristävästi lapsiinkin,

tykkäävät touhuta ulkona lumessa ihan eri lailla

kuin tässä aiemmin.

Tilkun paikka

Monta vuotta olen haaveillut tilkkutäkkipäivänpeitosta.

Viikonloppuna sellaisen löysin minua odottamassa paikalliselta

kirppikseltä. Hinta oli edullinen. Mitä veikkaisitte?

(vastaus alhaalla)

En kyllä tiedä, mitä tällaisista peitoista yleensä kirppiksillä pyydetään hintaa,

mutta ne joita olen jossain nähnyt ovat jääneet vain haaveeksi

kun ovat olleet sen verran hintavia.

Tämä on ehjä, puhdas ja kuin uusi : )

Mutta "hinnasta viis", olen iloinen tämän löydettyäni!.

(20 e)

Vanhoja ystäviä

Ystävänpäivän jälkimainingeissa laitan tähän kuvia korteista,

jotka kävisivät hyvin ystävänpäiväkorteiksi.

Ne ovat ystävän kortteja, ystävältä ystävälle ja 

rakastetulle.

Ne ovat äidinäitini saamia kortteja 1920-luvun alkupuolelta, 

vanhin 1919, lähes sadan vuoden takaa.

Isoisäni lähettämä kortti mummolle.

Sama kortti kääntöpuolelta ; )

Tämä on näistä vanhin kortti, isoisä lähettänyt mummolle nimipäivänä 1919.

Kirjeitä he kirjoittivat toisilleen myös paljon, enemmän kuin kortteja. Isoisältä isoäidille <3

Seuraavana mummoni ystäviltään ja siskoltaan saamia kortteja.

No, tämä ei nyt ihan ystävänpäivään sovi tekstiltään ainakaan  ; 9

Ja tämä on uudenvuoden tervehdys... mutta voisi toivottaa
hyvää ystävänpäivääkin.

Tämä ja yläpuolella oleva ovat isoisäni mummolta saamia
"nimettömiä" kortteja.

Vuonna 1925 isovanhempani menivät kihloihin Ainonpäivänä.
 Tämä on onnittelukortti mummolle.

Tämä on vähän uudempi kortti, 1940-luvulta äitini saanut ystävältään.

Huivi talvipakkasille

Eilen aamulla ulkolämpömittari näytti viivaa, lukemat alkoivat

näkyä vasta kun oli -29,9.

(Elelemme siis eteläisessä Suomessa.)

Tänä aamuna oli enää vain -10 astetta.

Ihanaa kun lauhtuu :)

Kun odotin vauvaa niin aloin neuloa huivia.

Sellaista ihan yksinkertaista, johon saisi purettua ylimääräisen odotusenergian

tarvitsematta ajatella. Rentouttavaa.

Huivi jäi kesken kun pikkuinen syntyi.

Nyt saatoin sen loppuun. Huomasin, että se ajoi saman asian nyt vauvan

syntymän jälkeenkin. Stressinpoistohuivi!

En olisi malttanut lopettaa kun sen neulominen oli niin rentouttavaa,

mutta pituutta oli jo tarpeeksi ja järkeilin (!) että saatoin aloittaa

uuden vastaavanlaisen ; )

Lahjoja

Vauvamme on saanut ihania lahjoja.

Osa niistä on itsetehtyjä.

Tässä sydän, sukat ja hiuskoriste. Hiuskoristeen isosisko virkkasi jo kesällä pikkusiskoa varten.

Miehen serkun neulomat "junasukat". Niillä on koskettava tarina.

Sydämen vauva sai siskonsa ystävän äidiltä :)

Lintuja

Poikamme piirsi lintuja.

Tietyn mielialan omaavia lintuja ; )

Näistä ei tullut kyllä yhtään vihaiseksi

vaan oikein hyvälle mielelle : )